Hämäperäisiä tutkimusmatkoja

Jussi Kivi

Into- kustannus 2016

Oletko koskaan ajatellut miten omituinen maailma avautuu kädenojentaman päässä kaupunkiemme urbaanin sykkeen ytimestä? Jos on pienintäkään ajatusta tähän suuntaan suosittelen tarttumaan Ars Fennica palkitunJussi Kiven tuoreimpaan teokseen.

Hämäräperäisiä tutkimusmatkoja vie lukijan könyämään tsaarin aikaisiin linnoituksiin ja kurkistelemaan hylättyihin kaiv oskuiluihin, jotka saattavat yltää aina alimpaan helvettiin saakka. Tunkeepa utelias kirjoittaja samanhenkisen seurueensa kera nenänsä myös maamme tunnetuimpiin kuuluvan kirkon alapuolella sijaitsevaan huumeluolaan. Matkaa tehdään tutkimusmatkailijan innolla kulloisestakin paikasta mielikuvia huikeasti maalaillen. Välillä heitetään ilkikurista piikkiä tutkimuskohteita ja niihin liittyviä instituutioita kohtaan.

Kirjoittajan kuvataidetausta pääsee oikeuksiinsa kirjan monissa valokuvissa sekä piirroksissa. Jokaista otosta tulee tutkittua hartaasti ja mielessään kuville kehittelee jo aivan omia tarinoitaan.

Tervetuloa hämmentävälle tripille sivistyksen takapihalle.

Rakkaani, kyyhkyläiseni

Roald Dahl (Kääntänyt Pentti Saarikoski)

Otava 2012

Herrasmiemäistä mustaa huumoria. Ettenpä sanoisi jopa yläluokkaista kieroutta. Näillä virkkeillä kuvailen mm. lastenkirjoistaan tunnetun Roald Dahlin jännitysnovellikokoelmaa. Novellit eivät ole puhdasta kauhua, mutta jokaisessa kertomuksessa on kuitenkin oma koukuttavan kiero twistinsä. Lyhyet erikoiset ovat iästään huolimatta (Koottu kahdesta eri kokoelmasta vuosilta 1953 ja 1960) pysyneet tuoreina. Kuten ”William ja Mary”, jonka pohjana on idea kuolleen ihmisen aivojen pitämisestä hengissä ilman ruumista (Melkein kuin Tieteen Kuvalehdestä!).

Pentti Saarikoski on tehnyt onnistuneen käännöstyön ja lukeminen käy sujuvasti. Omalla kohdalla kirja vaati kuitenkin kunnollista rauhoittumista ja kiireen unohtamista ennen kuin pääsi lukemisessaan edes alkuun.

Mötley Crue, The Dirt- Törkytehdas

Neil Strauss & Mötley Crue (Kääntänyt Sami Kärkkäinen)

Like 2005

Sex, drugs and rock´n roll: Kulahtanut lause. Mötley Cruen kohdalla sama lause on laitettava vähintään potenssiin 4. Maailman pahamaineisimmaksikin kutsutun bändin statusta kantaneen poppoon historiikki ei anna armoa vaan repii rockkliseet kappaleiksi ja sotkee niistä huumeilla, viinalla ja yliampuvalla testosteronilla maustetun keitoksen, jota lukiessa ei pääse pitkästymään.

Yhtyeen neljä jäsentä, laulaja Vince Neil, basisti Nikki Sixx, kitaristi Mick Mars sekä rumpali/urkuri Tommy Lee kertovat mitään salaamatta matkastaan räkälä keikkoja soittavista junnuista maailmanlaajuiseksi glam ilmiöksi. Tälle aikavälille mahtuukin sitten suurinpiirtein kaikki mitä kokaiininhuuruiselta 80-luvun musiikkiskeneltä uskaltaa kuvitellakaan: Vaaksan paksuisia taalanippuja, lentokoneita, bändäreitä, massiivisten egojen yhteentörmäyksiä ja kuolleista herääminen. (Ja matkan varrella romutetaan myöskin erään Hanoi Rocksin tie tähtiin).

Poppisnobit ja jazzhipsterit, pysykää loitolla!

Tuntematon Jatkosota. TK miesten sensuroidut dokumentit

Mika Kulju & Pekka Tuomikoski

Gummerus 2015

Jatkosodasta on kerrottu tuhansia tarinoita, tosia ja vähemmän tosia. Silti yhä löytyy julkaisematonta materiaalia töngittäväksi ja kirjaksi asti. Ko. kirjaan on nimensä mukaisesti koottu Jatkosodan aikaisten TK-miesten (Tiedotuskomppania) kirjoittamia dokumentteja eri rintamilta ja niiden takaa. Kaiken kaikkiaan TK miehet kirjoittivat sodan aikana yli 8000 tekstiä, joista noin 1070 jäi sensuurin vuoksi julkaisematta. Kirjasta löytyy 75 kappaletta näitä ennenjulkaisemattomia raapustuksia.

Kirjoitukset antavat erilaisen kuvan sodan arjesta, kuin mitä virallisesti kerrottiin. On lisäksi mielenkiintoista seurata kuinka tekstien ja suoranaisen propagandan sävy muuttui voittoisan hyökkäysvaiheen jumiuduttua asemasodaksi ja sen käännyttyä puolustussodaksi Suomen olemasssa olosta. Jokainen kirjoitus alkaa tiiviillä briiffauksella aiheesta ja kirjoittajasta. Tätä seuraa sivun mittainen kopio alkuperäisestä dokumentista kaikkine sensuurin tekemine merkintöineen, korjauksineen ja allekirjoituksineen. Sittenpä onkin vuorossa ”leikkaamaton versio” tekstistä, olokeepa hyvä!

Juttuja on laidasta laitaan: Mm. hillitöntä Suur-Suomi uhoa sekä vihollisen mollausta, mutta myös terävää pohdintaa sodan mielettömyydestä tai vaikkapa ensikäden raportti panssarilaiva Ilmarisen viimeisistä hetkistä.

Tekijöistä kumpainenkin on pitkän linjan historian tuntija ja ovatpa he ehtineet kirjoittaa aiheesta ennenkin. Näinollen asiatiedot ovat kunnossa ja lukeminen ei takkua missään vaiheessa.

Ruumiittomat (antologia)

Nupponen Anni, Suntila Shimo yms.

Osuuskumma-Kustannus 2014

Tässäpä hieman erilainen nippu aavekertomuksia. Ei pelkästään puhdasta kauhua niin kuin yleensä. Toki tästä kokoelmasta sitäkin löytyy. Sekaan on kuitenkin heitetty pohjimmiltaan hyvinkin unenomaisia, haikeita sekä traagisia tarinoita,jotka antavat itse kullekin ajattelemisen aihetta.

Toiseen ääripäähän mentäessä opuksesta löytyy mm. Kari Välimäenpirullisen outo,huvittava ja ironinenkin Uudet perunat.

Kokonaisuutena Ruumiittomat on mainio kattaus erityylisten tekijöiden tuotantoa, josta jokainen lukija löytää varmasti oman makunsa mukaista settiä.

Pilviparonit: Raakalaisten esinäytös

Don Winslow (Kääntänyt Ilkka Salmenpohja)

Like 2012

Kalifornia 60- 70 lukujen taitteessa. Aurinkoa, villejä hippityttöjä ja ruohon polttelu saa ajatukset virtaamaan mukavan valtoimena. No, tämä viimeksi mainittu saa sitten verenkin virtaamaan vallattomasti. Tämä saavat myös kirjan kolme parikymppistä päähenkilöä, Ben ja Chon sekä heidän yhteinen rakastettunsa O katkeranmakeasti huomata. Mitä tehdä kun toisessa vaakakupissa painaa nuoruuden uho ja armoton halu ottaa koko elämä omiin käsiinsä? Toisaalta omien vanhempien teot painavat jälkipolviakin eikä mulkkujen poliisien ja katalien huumediilereiden kanssa kannattaisi olla napit vastakkain.

New Yorkissa syntyneen Don Winslowin toinen teos Pilviparonit: Raakalaisten esinäytös on kuin Quentin Tarantinon rikosleffat parhaimmillaan: Samaan aikaan äärimmäisen coolia ja letkeää menoa, mutta kuitenkin armottoman raakaa alamaailman hurmiota ja turmiota. Jos edellämainittu staili iskee niin älä missaa tätä.

Kongo: Historia

David Van Reybrouck (Käännös Antero Helasvuo)

Siltala 2013

Kongon demokraattinen tasavalta, keskellä Afrikkaa sijaitseva luonnonvaroiltaan rikas jättiläinen.

Harvan maan kansalaiset ovat historiansa aikana saaneet kärsiä yhtä paljon.

Kaikki alkoi siitä kun Belgian kuningas Leopold II 1880- luvulla keksi kolonisoida koko Kongon vapaavaltion yksityiseksi omaisuudekseen ja tulonlähteeksi (mm. raakakumi) ajan tavan mukaisen paikallisten alistamisen ja eriarvoistamisen kera tottakai.

Tästä lähtenyt Kongolaisten kurmootus on jatkunut ja rönsyillyt tähän päivään saakka.

Väliin mahtuu Belgian siirtomaana oloa kuin myös CIA:n aikanaan tukeman Mobutu Sese Sekon 32 vuotta (1965-1997) kestänyt verinen valtakausi. Kun siihen lisätään nykyinen luonnonvarojen riisto monikansallisten yhtiöiden ja kaivostrustien kautta ei voi kuin ääneti kirota ihmisen kataluutta.

Belgialaissyntyinen historioitsija David Van Reybrouckin Kongo: Historia on järkälemäinen tietoteos tuosta keskisen Afrikan jättiläisestä. Teksti perustuu vankkaan tutkimustietoon ja valtavaan määrään tavallisten kongolaisten haastatteluja pitkältä aikaväliltä.

Raskasta, yksityiskohtaista ja aika ajoin järkyttävää luettavaa pienistä toivonkipinöistä huolimatta.Ei totisesti mitään hyvänmielen kesälukemistoa. Mutta, jos haluaa tutustua ihmisen julmuuteen ja inhimilliseen kärsimykseen niin lisääpä tämä lukulistallesi.

Diktaattorin keittiömestari

Kenji Fujimoto (Suomennos Markus Mäkinen)

Gummerus 2014

…Koreasta kajahtaa… taas hä hää!

Sushia Kimien dynastialle, elintarvikkeiden noutamista yksityiskoneella ympäri maailman, uudenkarheita mersuja ja hulppeita kutsuvierasalueita. Tätä ja paljon muuta absurdia sekä uuber outoa pitää sisällään Japanista lähtöisin olevan Kenji Fujimoton (salanimi) henkilökohtaisista päiväkirjoista koottu Diktaattorin keittiömestari.

Kolmetoista vuotta duunissa Pohjois- Korean edesmenneen Rakkaan Johtajan Kim Jong Ilin päämuonittajana ja tämän jälkeen pakomatkalle. Siitäpä riittääkin kertomista. Kokkina olon lisäksi Fujimoton voisi sanoa olleen niitä harvoja, joilta ”Pää Jehu” on hyväksynyt suoria ja rehellisiä vastauksia. Tämän valossa ko. teos on mielenkiintoinen kurkistus Kimien vallan kulisseihin. Se mitä ulkopuolisille ei yleensä näy on sitten jotain aivan muuta. Äärimmäistä hedonismia ja rälläystä. Kirjassa ei ole varsinaista punaista lankaa, vaan se on hyppii asiasta viidenteen pysyen kuitenkin skarppina ja yksityiskohtaisena dokumenttina. Fujimoto on kertoessaan rehellinen, mutta jättää viisaasti moraalisen pohdinnan lukijan vastuulle (jos sellainen jaksaa kiinnostaa).

Opus sisältää lisukkeeksi mielenkiintoisia (joskin suttuisia) valokuvia mm. tavan tallaajilta suljetuista vierasalueista ja P. Korean eliitin menosta rautaesirippuakin paksumman kaihtimen takaa.

”Kuulkaa, sanokaa nyt minkälainen semmoinen tiktaattori oikein on? Onko hän sellainen, että hänen ei tarvitse noudattaa lakeja?”

(Vihtori Kosola?)

Pohjolan Atlantis- Uskomattomia ideoita Itämerellä

Mikko Huhtaniemi

John Nurmisen säätiö 2014

Tuntuuko joskus siltä, että nykyaika on täynnään toinen toistaan mielettömämpiä hankkeita ja outoja tulevaisuuden visioita? On sitä silti ennenkin osattu säätää ja suhmuroida. Tähän historian dosentti Mikko Huhtaniemen tekemään kirjaan on koottu kattavasti tietoa näistä hämyistä Pohjolaa ja Itämeren aluetta yleensäkin koskevista projekteista. Kuten: Olisiko mahdolllista, että Ruotsi onkin myyttinen kadonnut Atlantis? (No joo, heh heh) Edellisen esimerkin lisäksi kirja valottaa mm. Itämeren alueen merenkulun, karttojen ja teollisuuden kehittymistä 1500- luvulta eteenpäin.

Kirja sisältää vallan mahdottomasti karttoja, maalauksia sekä kuvia, joista useat ovat ennenjulkaisemattomia. Kun tekstikin on kevyttä, mutta kuitenkin asiallista ja asiantuntevaa ei lukemista halua lopettaa takakannen jo tullessa vastaan.

Sukupolvi Z; Zombisodan aikakirjat

Max Brooks (Kääntänyt Helmi Keränen)

Johny Kniga 2011

Pitkä ja piinallinen zombisota on viimein ohi ja nyt onkin hyvä hetki istua perseelleen ja alkaa kelata mistä ihmiskunnan sukupuuton partaalle vienyt revohka sai oikeastaan alkunsa. Max Brooks on koonnut ”Dokumenttiinsa” tästä sodasta selviytyneiden haastatteluita.

Zombisodan aikakirjat on ovelasti historiallisen tietoteoksen malliin kätketty dystopia. Tapahtumat kerrotaan useasta eri näkökulmasta. Ääneen pääsevät mm. syrjäytynyt japanilainen nuorukainen, suomalaiset sukujuuret omaava jenkkilän erikoisjoukkojen sotilas ja sokea japanilainen vanhus.

Kauheuksia ei kierrellä ja meno äityy tiheään varsin etovaksi. Se mikä teoksen erottaa muista apokalyptisista elävien kuolleiden vyöryistä on yllä mainittu käänteinen kerrontatapa. Katastrofin syyt ja seuraukset tulevat rönkityiksi tarkoin,eikä vauhti hiivu missään vaiheessa.

Natsien pyhä aarre

Sidney Kirkpatrick (suom. Kari Koski)

Gummerus 2012

Kuten kaikki peruskoulun historian tunneilla edes jotenkin hereillä olleet muistavat, olivat natsit kovasti innoissaan uljaista ”Arjalaisista” sukujuurista. Näitä Teutoonisen ylivallan todisteita etsiessään Hitler kumppaneineen loi tietenkin oman mystiikkansa tukemaan hankettaan ja väitteitään. Kirjassaan Kirkpatrick nostaa esille tähän mystiikkaan olennaisena osana kuuluneet Pyhän roomalaisen keisarikunnan kruununkalleudet, jalokivillä koristellun kruunun, kultaisen valtakunnanomenan ja sokerina pohjalla roomalaisen keihäänkärjen, jonka kerrotaan olevan samasta astalosta millä ristillä killuvaa Jeesusta tökkäistiin.

Nämä edellämainitut arvoesineet olivat olleet säilössä Wienin kuninkaallisessa aarrekammiossa mistä natsit kössivät ne Itävallan miehityksensä aikana. Sodan jälkeen aarteet olivat teillä tietymättömillä kunnes Yhdysvaltain armeijan luutnantti Walter Horn (siviiliammatiltaan taidehistorian professori) käynnisti massiivisen etsintäoperaation pitkin raunioitunutta Eurooppaa niiden löytämiseksi.

Natsien pyhä aarre on faktoihin ja hyvin outoihinkin olettamuksiin sekä jossitteluihin perustuva teos, joka on kirjoitettu etenemään romaanin tyyliin sortumatta kuitenkaan Indiana Jones tyyliseen tomintaseikkailuun.

Toisesta maailmansodasta kiinnostuneille ja varsinkin natsimytologiaan vöyhääntyneille tämä faktaa ja fiktiota yhdistelevä opus on ehdottoman suositeltavaa luettavaa.

Karhujen ja Kalmosaarten mailta

Koonnut Mauri Mönkkönen

Juvenes Print, Tampereen yliopistopaino 2012

Maailmassa sitä riittää kaikensorttista taikauskoa ja uskontoa. Sitä lajia on siunaantunut tänne Itä- Suomen korpiinkin asti vallan kiitettävästi. Varsinkin entiaikaan kun ilmiöitä ja tapahtumia selittävä tiede ja muut uudet hapatukset eivät olleet yltäneet näille kulmille asti.

Tähän opukseen on koottu melkoinen määrä näitä uskomuksia ja tarinoita mm. pohjantähdestä, aaveista, karhuista sun muista kummallisuuksista. Myöskin paikannimistön syntyperiä valotetaan mukavasti ja sitä kuinka vahvasti uskomukset ovat vaikuttaneet salon asukkaiden arkiseenkin elämään vielä 1900- luvun alkupuolellakin.

Lukijana kiitän omasta puolestani hattua nostaen kirjan tekijöitä perimätiedon vaalimisesta ja kattavaksi kirjaksi kasaamisesta.

Hautakummun salaisuus sekä muita kertomuksia ja kirjoituksia

H.P. Lovecraft  (Kääntäneet Rosvall Matti & Sdelehto Markku)

Jalava 2014

H.P. Lovecraft (1890-1937) on tunnetuimpia tekijöitä anglosaksisessa kauhukirjallisuudessa. Tuotanto on laaja käsittäen kertomuksia aaveista, haudanryöstäjistä mielipuoliin tiedemiehiin ja muinaiseen ulkoavaruuden herrarotuun (Cthulhu.mytologia).

Novellien ja pienoisromaanien ohella Lovecraft kirjoitti mm. artikkeleita sci-fi julkaisuihin.

Kustannusosakeyhtiö Jalava on tehnyt melkoisen urotyön julkaisemalla kaikkiaan 6 kappaletta H.P. Lovecraftin koottuja kertomuksia.Hautakummun salaisuus sekä muita kertomuksia ja kirjoituksia on näistä viimeinen, johon on koottu viimeiset suomentamattomat novellit. Näiden lisäksi teos sisältää Lovecraftin kirjoittamia lehtiartikkeleita ja tutkielman poikasia kauhukirjallisuudesta.

Se mikä näistä kertomuksista tekee pelottavia on se kuinka kauheiksi lukijan mielikuvitus asiat loihtii. Gorehoundit tulevat siis luultavasti pettymään. Mutta kaikille muille joihin vahvaan tunnelmaan pohjautuvat ja pikku hiljaa ahdistavammaksi käyvät lyhykäiset jutut kolahtavat on edellä mainittu opus pakkohankinta (kuin myös aiemmat kokoelmat).

Tämä 6. osa sisältää seuraavaanlaista matskua:

Medusan lonkerot (Medusa’s Coil, 1939) (Zealia Bishopin kanssa)

• Riivattu kirkonmies (The Evil Clergyman, 1939)

• Viimeinen koe (The Last Test, 1928) (Adolphe de Castron kanssa)

• Sukuhauta (The Tomb, 1922)

• Hautakummun salaisuus (The Mound, 1940) (Zealia Bishopin kanssa)

• Oliivipuu (The Tree, 1921)

• Huomioita kauhutarinoiden kirjoittamisesta (Notes on Writing Weird Fiction, 1934) (essee)

• Yliluonnollinen kauhu kirjallisuudessa (Supernatural Horror in Literature, 1927) (essee)

• Muutamia merkintöjä mitättömyydestä (Some Notes on a Nonentity, 1933) (essee)

• Miehuullisuuden renessanssi (The Renaissance of Manhood, 1915) (artikkeli)

• Vuosisadan rikos (The Crime of the Century, 1915) (artikkeli)

• Viinakset ja niiden ystävät (Liquor and Its Friends, 1915) (artikkeli)

• Vanha Englanti ja ”väliviivat” (Old England and the ”Hyphen”, 1916) (artikkeli

P.S. Pieni varoituksen sana: Älä lue liian paljon kerralla. Pää leviää eikä nukkumisesta tule mitään yleisen ahdistuksen tunteen vuoksi!

Saksan salaiset aseet toisessa maailmansodassa

Roger Ford (Käännös Jere Saarainen)

Minerva 2015

Saksalaiset ovat tunnetusti aina olleet insinöörikansaa ja värkänneet laajasti teollisuuden ja tekniikan saroilla. Sitä he tekivät myös Toisen Maailmansodan aikana. Näistä niin kutsutuista ”salaisista aseista” tai ”ihmeaseista” iso osa oli ja on edelleen silkkaa utopiaa ja suuruudenhulluutta. Mutta mahtuupa joukkoon todellisia helmiäkin, joiden innovatiivisuus ja tutkimustulokset näkyvät vielä tänäänkin usean eri maan armeijoiden kalustossa kuin myös rauhan ajan keksinnöissä.

Roger Ford on koonnut alun perin 2013 julkaistuun kirjaansa kattavan kokoelman näistä vinkeistä värkeistä. Aselajit on jaoteltu omiin osioihinsa ja sujuvaa lukemista tukemaan kirjasta löytyy 80 valokuvaa ja yli 100 piirrosta näihin aseisiin liittyen.

Henkilökohtaisesti historiasta ja etenkin sota/ asehistoriasta kiinnostuneena Saksan salaiset aseet toisessa maailmansodassa on toiveiden täyttymys. Yksittäisistä aseista ja projekteista on kyllä ollut materiaalia saatavilla iät ja ajat, mutta näin yksiin kansiin koottuna aiheeseen on huomattavasti helpompi tutustua.

Elokuvan hirviöt

John Landis (Suomentanut Outi Heiskanen)

Nemo 2012

Elokuvaohjaaja John Landis ( Delta jengi, Blues brothers, Ihmissusi Lontoossa) on koonnut kattavan,mutta samalla helppolukuisen tietoteoksen kaikille kauhufilmeistä kiinnostuneille.

Kirjassa käsitellään elokuvien hirviöt omiin ryhmiinsä jaoteltuina alkaen vampyyreistä ihmissusien kautta tappajarobotteihin ja psykopaatteihin. Matkan varrella silmäillään muutenkin elokuvan kehitystä Lumieren veljesten 1800-luvun lopun kinematografi kokeiluista aina viimeisimpiin 3D spektaakkeleihin.

Opus ei tee aiheestaan minkään valtakunnan syväluotausta vaan pysyy helppotajuisena lukukokemuksena kannesta kanteen. Sisältää myös valtavasti kuvamateriaalia kuten julisteita ja still kuvia Tappajahain ja Psykon kaltaisista kauhuelokuvan klassikoista kuin myös vaikkapa Ilsa, She Wolf of the SS Kaltaisista törkyisimmistä roskapaskafilmeistä. Ääneen pääsevät lisäksi elokuvan tekijät Stop-motion tehosteguru Ray Harryhausenista Evil Dead ohjaaja Sam Raimin kautta näyttelijälegenda Christopher Leehen saakka.

Itsekin varsinkin 70- ja 80- luvun kauhuleffoihin höyrähtäneenä olen saanut kirjasta elokuvatietämyksen lisukkeeksi huomattavan määrän mielenkiintoisia vinkkejä hankinta/katselulistalle.

One, two, Freddy’s coming for you.
Three, four, better lock your door.
Five, six, grab your crucifix.
Seven, eight, gonna stay up late.
Nine, ten, never sleep again.

(Painajainen Elm Streetillä Wes Craven 1984)

Käärmeitä ja lävistyksiä

Hitomi Kanehara (suom. Sami Heino)

Sammakko 2009

Lui on 19 vuotias,, kaunis ja elämäänsä tympiintynyt nuori nainen. Valoa pimeyteen tuovat punkkari poikaystävä Ama kaksihaaraisine kielineen sekä tatuointistudion omistava mieleltään kieroutunut Shiba-san. Lui pyytää Shiba-sania tekemään itselleen harvinaislaatuisen tatuoinnin,mutta ajautuu näiden mukana armottomaan henkiseen että fyysiseen kurimukseen,josta pois pääsy vaikuttaa mahdottomalta…

Kirjan kirjoittanut Hitomi Kanehara lopetti koulunkäyntinsä 11 vuotiaana ja eli tämän jälkeen vuosia kadulla, joten hän tietää mistä kirjoittaa kertoessaan japanilaisesta nuorisosta ja heidän rimpuilustaan konservatiivisen yhteiskunnan paineissa minkä seurauksena yhä useampi nuori hakee hyväksyntää ja samanhenkisyyttä mm. Luin ja Aman edustamasta alakulttuurista.

Käärmeitä ja lävistyksiä ei nöyristele tai pyytele anteeksi vaan sylkee nuorison angstin, elämäntuskan kuin myös estottoman intohimon vasten lukijan kasvoja. Hempeää haikuilua etsivät varokoot!

Pohjois-Korea- Siperiasta itään

Jouni Hokkanen & Simojukka Ruipponen

Johny Kniga 2014

Sivumäärä 294

Pohjois-Korean Demokraattinen Kansantasavalta, tuo työläisten paratiisi tai länsimaisen median mukaan ihmisoikeuksia törkeästi rikkova helvetin esikartano on luultavasti planeettamme sulkeutunein ja muulle maailmalle suurelta osin tuntemattomaksi jäänyt valtio.Vielä hämmentävämmäksi asian tekee se, että siellä järjestetään kahden vuoden välein ”Pjongjangin kansainväliset elokuvajuhlat”.

Näille festareille vierailijoiksi lähteneet Jouni Hokkanen sekä hänen matkakumppaninsa Simojukka Ruipponen ovat koonneet vinkeän tietopaketin, joka toimii samalla kertaa matkaoppaana kuin myös katsauksena Pohjois-Korealaiseen elämänmenoon tavan tallaajan tasolla. Kirja ei sorru saarnaamaan ihmisoikeuksista, paikallisen ruoan tasosta eikä Suurten Johtajien edesottamuksista vaan kertoo asiat siten kuin arvon herrat ne kokevat.

Äijien kertomat faktat ovat ajoittain täysin absurdin tuntuisia ja lukiessani laskinkin kirjan pariin otteeseen alas ja pysähdyin pohtimaan luenko nyt jonkun riisiviinapäissään kirjoittamaa tajunnanvirtaa,vai voiko tällaista muka olla olemassa? Kyllä näköjään voi.